Sienestyskurssin uudistamisen projektisuunnitelma

1 Esipuhe

Tämän esipuheen loppuosa on kirjoitettu taiteen sääntöjen vastaisesti kirjoitustyön aikana eikä vasta viimeisenä, josta seuraa vaikutelma matkasta ilman täydellistä karttaa, jollainen kirjoitustyö tämä oli. Kirjoitin tämän itselleni ja ehkä vähän itsestänikin, kuten Waltari ei aivan sananmukaisesti kirjailijan työtä kuvasi. Epätäydellisyyden vaikutelma on myös hyväksi, jotta tämä kuvaisi myös tutkivaa oppimista. On aivan luonnollista, että matkan varrella tekee huonoja valintoja ja voi kohdata umpikujiakin. Matka alkaa.

Sienestyskurssin opetusmateriaali on jo pääosin valmiina. Nyt sitä on kuitenkin tarkoitus parantaa ja tarvittaessa päivittää, mahdollisesti täydentääkin. Myös siirto blogspotista jollekin toiselle alustalle on mahdollista. Ensimmäisessä vaiheessa tärkeintä on selvittää mahdollisuudet ja miten ne saavutetaan. Tämä vaihe täydentyy vielä maaliskuunkin (2018) aikana, mutta on jo rungoltaan vakaa.

Toinen vaihe alkoi jo helmikuun lopulla, mutta tänään (27.2.2018) edes sen runkoa ei ole kirjattu otsikkoina. Tavoite on kuitenkin sama: muuttaa kurssin sisältö elokuvallisemmaksi, jopa interaktiiviseksi ja mukauttaa sitä paremmin etäopetukseen. Eräs ongelma tässä on rohkaista oppilaita käyttämään ns. kamerakynän pedagogiikkaa. Vaikka älypuhelinten ja tablettien yleistymisen myötä lähes jokaisella on mukanaan vähintään siedettävä elokuvakamera ja hyvä valokuvakamera, monet arastelevat niiden käyttöä.

Toisessa vaiheessa keskitytään hahmottelemaan uusia sisältökokonaisuuksia, laatimaan esimerkki- story boardeja mielenkiintoisten metsäalueiden esittelemiseksi ja käyttää opittuja tekniikoita mahdollisesti myös muuhun. Kun nykyisessä sienestyskurssissa on linkkeinä joitakin sieniruokareseptejäni, voisi niitä muuttaa interaktiivisiksi videoiksi. Pohjana olisi video ruuanvalmistusastiasta, johon lisätään aineksia. Kunkin aineksen käsittelystä olisi erillinen video, esimerkiksi miten sipuli pilkotaan ja siihen voisi haarautua pohjavideoon sijoitetusta linkistä katsojan niin halutessa. Koska sipulin pilkkomisessa on useita toistovaiheita, niiden keskiosat voitaisiin leikata ja nopeuttaa. Samaa keinoa voi tietysti käyttää pohjavideossakin. Ainesosaluettelo olisi tietysti klikattavissa auki ja kiinni. Puhe tämäntyyppisessä olisi tietysti jälkiäänitettävä.

Kolmas ja neljäs vaihe varmaankin olisivat kuvaaminen ja jälkituotanto, mutta ne ovat jo työtä, ei suunnittelua.